Rakennukset
Rakennukset, viljelmät ja koneet
Opiskelijoiden oppimisympäristöt voivat vaihdella perinteisestä luokkahuoneesta traktorihyttiin, hevosen selkään tai metsäpalstaan.
Talli ja eläintalot
Brusabyn koulualueelta löytyy talli, jossa koululla on kymmenkunta omaa hevosta. Tallilla on yhteensä 28 karsinapaikkaa. Tallialueella on muun muassa maneesi, 800 metriä pitkä ravirata ja derby-kenttä, joita kaikkia käytetään aktiivisesti toiminnassa.
Eläintalossa asuu jyrsijöitä, jäniseläimiä ja matelijoita ja pienessä eläintalossa asuu muun muassa koulun kanoja ja pienen eläintalon vierestä löytyy aasit Vera & Vilja.
Haluatko tietää lisää Brusabyn eläimistä? Lue lisää: Brusabyn eläimet
Talli
Vuonna 2015 kunnostetussa tallissa on tilaa 28 hevoselle sisätallissa ja kuudelle hevoselle ulkotallissa. Ulkotallissa asuvat siitostammamme ja muut ratsastus- ja ravihevoset, jotka erinäisistä syistä voivat siellä paremmin kuin sisätallissa.
Ravirata
Meillä on 800 metriä pitkä harjoitteluravirata, jossa ravihevosia ajetaan ja valmennetaan. Järjestämme myös lähes joka vuosi raviradallamme harjoitusravikilpailuja, joissa on noin kymmenen starttia. Myös ulkopuoliset hevoset voivat käyttää rataa. Raviradalla harjoittelun lisäksi ravihevosia valmennetaan suoralla radalla, jossa tehdään intervalliharjoittelua.
Maneesit
Brusabyssä on kaksi täysikokoista maneesia. Niin koulun hevoset kuin opiskelijatkin harjoittelevat maneeseissa kouluratsastusta, esteitä, juoksutusta ja ohjasajoa. Täällä järjestetään myös mm. hevosnäyttelyitä ja ratsastuskilpailuja eritasoisille ratsastajille. Maneesissa tapahtuvan ratsastusharjoittelun lisäksi hevosiamme valmennetaan ja ratsastetaan ulkoratsastuskentällä ja maastossa.
Brusaby gård ja Strömma
Brusaby ja Strömma ovat Axxellin opetustiloja. Niitä hoitaa päällikkö, traktorinkuljettaja ja kaksi eläintenhoitajaa ja otamme mielellämme harjoittelijoita tilalle. Tilojen pinta-ala on 200 ha peltoa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn maatilalla Norrgårdissa, jossa eläinsuojat sijaitsevat noin 1,5 km:n päässä koulualueelta.
Tuotantoeläimet
Norrgårdista löytyy moderni eläinhalli, jossa on talvisin noin 40 hiehoa sekä noin 15 emolehmää vasikoineen. Laidunkaudella emolehmät laiduntavat Strömman rantalaitumilla.
Norrgårdin eläimistä löytyy eri-ikäisiä hiehoja, jotka kasvavat lypsylehmiksi. Ennen poikimista he muuttavat maitonavettaan, jossa eläinopiskelijamme harjoittelevat opintojensa aikana lypsämistä.
Lampaat
Norrgårdissa on myös 50 uuhta, jotka karitsoivat vuosittain. Lampaat ovat kajaaninlampaita. Tilalla työskentelee myös paimenkoira, joka auttaa eläinten muutoissa.
Pieneläintalo
Brusabyhyn rakennettiin pieneläintalo vuonna 2006 eläintenhoitajan koulutusta varten. Eläintalossa on nk. koira- ja kissapuoli sekä eksoottinen puoli. Koira- ja kissapuoli sisältää avustajakoiratoiminnan [länk] ja löytöeläintoiminnan.
Eläintalon eksoottisella puolella [länk] asuu monenlaisia jyrsijöitä, matelijoita ja lintuja, esim. chinchilloja, käärmeitä ja undulaatteja. Eläintalon puhelinnumero on 029 001 7919.
Eläintalo
Osa eläintenhoitajan koulutuksesta tapahtuu eläintalossa, puolikylmässä ulkorakennuksessa. Siellä asuu mm. vuohia, lampaita ja osa kaneista talvisin, kun ne eivät ole sisällä.
Eläintenhoitajan koulutukseen kuuluu myös kaksi aasia, Vera ja Vilja, joista on muodostunut ”julkkiksia” ja Brusabyn maskotteja.
Opetusmetsä
Koulun metsäpinta-ala on 120 ha metsää. Metsää hoitaa suurelta osin metsäkoulutuksen opiskelijamme.
Koneet
Brusabyn tilan konekanta koostuu normaaleista maatalouden hoitoon tarvittavista koneista. Traktorit ovat pääasiassa Valtra-merkkisiä ja niitä on saatavilla eri kokoisina ja vuosimalleina vuodesta 1977 vuoteen 2017. Puijana meillä on Claas Dominator -99.
Kevätviljely voi tapahtua perinteisin menetelmin pintajohdolla, S-keppiharavalla ja kaatokombikylvökoneella tai suorakylvöllä, jos lohko on kultivoitu syksyllä. Strömman tilalla kokeillaan lisäksi erilaisia keinoja pitää pellot vihreinä ympäri vuoden.
Nurmiviljelyä hoidetaan niittomurskaimella ja kombirund-paalaimella. Hinattua kesantomurskainta käytetään laidunten kiillotukseen sekä sadonkorjuuajan säätelyyn.Karjanlantaa käsitellään kuivikelantana ja sitä levitetään JF-tarkkuuslevittimellä. Urakoitsija levittää osan lannasta. Virtsa, pesuvedet ja muut nesteet, jotka kerätään navetan viereisiin altaisiin, levitetään viljelyksiin letkulevittimellä.
Kasvintuotanto
Brusabyn tilan kasvintuotanto on tavanomaista, viljelemme siellä sokerijuurikasta ja erilaisia viljalajeja sekä öljykasveja ja herneitä. Suurin osa koulun noin 160 ha:n peltoalasta käytetään rehuntuotantoon (nurmi ja rehuvilja). Nurmia käytetään laiduntamiseen, heinän- ja säilörehuntuotantoon.
Strömmassa viljellään luomua, siellä on 44 ha. Viljelykiertoon kuuluvat esimerkiksi härkäpapu, kaura ja säilörehu.
Perinteisen ja luonnonmukaisen viljelyn ero on siinä, että kemiallisia torjunta-aineita ja -kauppalannoitteita ei käytetä luomuviljelyssä. Sen sijaan käytetään luonnon omia menetelmiä, kuten lannan ja palkokasvien ravinteiden saantia, rikkaruohojen torjuntaa viljelykierron kautta, jalostusta ja puhdasta siementä.
Molemmilla tiloilla ajatellaan luonnon monimuotoisuutta, muun muassa suojavyöhykkeitä, rantalaitumia ja erilaisia kukkivia kasveja tärkeille hyönteisille, kuten mehiläisille, perhosille ja erilaisille kovakuoriaisille.
Yhteistyössä Suomen Talousseuran kanssa koulussa harjoitetaan demonstraatioviljelmiä. Niiden tavoitteena on ollut muun muassa kokeilla erilaisia viljelymenetelmiä sekä uusia lajikkeita.